Transcription
Lappeenrannan teknillinen yliopistoTeknistaloudellinen tiedekuntaTietotekniikan koulutusohjelmaDiplomityöTuomo KujalaMOBIILISOVELLUSTEN KESKITETYT JAKELUKANAVATTyön tarkastaja(t):Professori Kari SmolanderDI Tommi Kähkönen
TIIVISTELMÄLappeenrannan teknillinen yliopistoTeknistaloudellinen tiedekuntaTietotekniikan koulutusohjelmaTuomo KujalaMobiilisovellusten keskitetyt jakelukanavatDiplomityö201264 sivua, 10 kuvaa, 4 taulukkoaTyön tarkastajat: Professori Kari SmolanderDI Tommi KähkönenHakusanat: keskitetyt jakelukanavat, App Store, Google Play, Windows PhoneMarketplace, Android, iOS, Windows PhoneKeywords: centralized distribution channel, App Store, Google Play, Windows PhoneMarketplace, Android, iOS, Windows PhoneDiplomityössä tutkitaan mobiilisovellusten keskitettyjä jakelukanavia. Nämä uudetjakelukanavat ovat mahdollistaneet sovellusten uuden tyylisen ja helpon jakelun. Työssätutkitaan itsenäisen kehittäjän näkökulmasta sovelluksen kehitystä Android-, iOS- jaWindows Phone -ohjelmistoalustoilla, ja sen julkaisua App Storessa, Google Playssa jaWindows Phone Marketplacella. Tavoitteena on tutkia huomataanko esimerkkisovelluksenkehityksessä ja julkaisussa merkittäviä eroja jakelukanavien välillä. Prosesseissa havaittiineroja, mutta ei kuitenkaan niin merkittäviä, että jokin jakelukanava voitaisiin nostaaselkeästi toisten edelle helpompana tai rajoitteista vapaampana vaihtoehtona.ii
ABSTRACTLappeenranta University of TechnologyFaculty of Technology ManagementDegree Program in Information TechnologyTuomo KujalaCentralized distribution channels for mobile applicationsMaster’s Thesis64 pages, 10 figures, 4 tablesExaminers: Professor Kari SmolanderDI Tommi KähkönenKeywords: centralized distribution channel, App Store, Google Play, Windows PhoneMarketplace, Android, iOS, Windows PhoneThis Master’s Thesis examines the centralized distribution channels for mobileapplications. These new channels grant an easy and new way for the developers todistribute mobile applications. Thesis researches the development of an application withAndroid, iOS and Windows Phone platforms and its release to the App Store, Google Playand to Windows Phone Marketplace from an independent developers point of view. TheGoal of the research is to map out the key differences in the development and in the releaseof the example application between the different distribution channels. Some differences inthe processes were found, but nothing so major that one distribution channel could beclearly preferred over another as an easier or more constraint free option.iii
ALKUSANATTyö on tehty Helsingin Kalliossa arki-iltaisin ja viikonloppuisin elämänrientoja ja –houkutuksia vältellen. Kiitos rakkaalle vaimolle tuesta ja ystäville ”pitäs tot dippaa tehdä”ymmärryksestä.iv
SISÄLLYSLUETTELO1JOHDANTO . 41.1TAUSTA . 41.2TAVOITTEET JA RAJAUKSET . 41.3TYÖN RAKENNE . 52YLEISTÄ JAKELUKANAVISTA . 72.1JAKELUKANAVIEN HISTORIA JA KEHITYS . 92.2JAKELUKANAVIEN OMINAISPIIRTEITÄ . 102.3AIEMMAT TUTKIMUKSET JAKELUKANAVISTA . 113OHJELMISTOALUSTOJEN JA KEHITYSTYÖKALUJEN ESITTELYT . 143.1ANDROID . 143.1.1Android-ohjelmistoalusta . 143.1.2Ohjelmointikieli ja Android-sovelluksen rakenne . 163.1.3Android-kehitystyökalut. 173.2IOS . 183.2.1iOS-ohjelmistoalusta . 183.2.2Ohjelmointikieli ja iOS-sovelluksen rakenne . 193.2.3iOS-kehitystyökalut . 213.3WINDOWS PHONE 7 . 213.3.1Windows Phone 7 -ohjelmistoalusta . 223.3.2Ohjelmointikieli ja Windows Phone 7 -sovelluksen rakenne . 233.3.3Windows Phone 7 -työkalut . 253.4EROT ALUSTOJEN VÄLILLÄ . 254KEHITYS- JA JULKAISUPROSESSIT . 284.1GOOGLE PLAY . 284.2APP STORE . 304.3WINDOWS PHONE MARKETPLACE . 314.4EROT KEHITYS JA JULKAISUPROSESSIEN KUVAUKSISSA . 335SOVELLUSTEN JA TIETOJEN HALLINTA. 355.1GOOGLE PLAY . 355.2ITUNES CONNECT . 351
5.3APP HUB . 365.4HALLINTASIVUSTOJEN EROT. 376SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN . 386.1TUNTILISTAT.FI PALVELUN ESITTELY . 386.2MOBIILISOVELLUSTEN SUUNNITTELUPERIAATTEET JA ESITTELY . 406.3SOVELLUSTEN KEHITYSTYÖ . 436.4KEHITYSLISENSSIN HANKINTA. 446.5SOVELLUSTEN JULKAISU . 446.5.1App Store -julkaisu . 446.5.2Windows Phone Marketplace -julkaisu . 476.5.3Google Play -julkaisu . 486.6EROT JULKAISUSSA. 506.7JULKAISUN JÄLKEISIÄ HAVAINTOJA . 517TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI . 538YHTEENVETO . 55LÄHTEET . 572
SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELOADTAndroid Development ToolsAOSPAndroid Open Source ProjectAPKAndroid Application PackageARCAutomatic Reference CountingAVDAndroid Virtual DeviceCLRCommon Language RuntimeDRTDirect Run-timeIDEIntegrated Development EnvironmentJSONJavaScript Object NotationMSDNMicrosoft Developer NetworkRESTRepresentational State TransferSDKSoftware Development KitSKUStock Keeping UnitUSBUniversal Serial BusVOIPVoice Over Internet ProtocolXAMLExtensible Application Markup LanguageXMLExtensible Markup Language3
1JOHDANTO1.1 TaustaMobiililaitteiden kehitys on ollut viime vuosien aikana nopeaa. Laitteiden prosessoritehot,näyttöresoluutiot ja tietoliikennenopeudet ovat kasvaneet merkittävästi. Niistä on tykselle.Myös mobiilisovellusten jakelukanavissa on tapahtunut suuri muutos. Aiemminmobiilisovellusten kehitys oli suurilta osin teleoperaattoreiden, laitevalmistajien jamuutaman sisällöntuottajan hallinnassa. Tähän suljettuun malliin ajavia tekijöitä olivatlaiterajoitteet, kuten prosessoriteho ja muistin määrä, laitekannan monimuotoisuus sekälaitteiden jatkuva nopea kehitys. Applen ja Googlen tulo markkinoille on muuttanutperinteistä mobiiliteollisuutta ja edistänyt siirtymää suljetusta mallista avoimeen, jossasovellusten kehittäjien kirjo on huomattavasti suurempi [1].Kiinnostus mobiilikehitykseen on kasvanut myös itsenäisten kehittäjien ja pienempienyritysten keskuudessa. Ohjelmistoalustojen kehittäjien tarjoamat keskitetyt jakelukanavat,kuten Applen App Store, Googlen Google Play ja Microsoftin Windows PhoneMarketplace, ovat muokanneet älypuhelinkäyttäjien käyttötottumuksia radikaalisti, sekämahdollistaneet sovellusten helpon julkaisun ja jakelun. Ne ovat käytännössä luoneetuuden markkinasegmentin. Kolmansien osapuolien kehittämien sovellusten kysyntä jatarjonta ovat kasvaneet voimakkaasti näiden jakelukanavien myötä.1.2 Tavoitteet ja rajauksetTyössä tutkitaan mobiilisovellusten kehittämistä ja niiden jakelua itsenäisen kehittäjännäkökulmasta. Diplomityön tekijällä oli ammattitausta mobiilikehityksestä, mutta eimerkittävää aiempaa kokemusta tutkimuksen kohteena olleista ohjelmistoalustoista janiiden jakelukanavista. Työ toteutettiin ilman yrityksen tukea. Motivaationa työlle toimihalu oppia uusia teknologioita, ja halu ymmärtää näiden uusien jakelukanavien tarjoamiamahdollisuuksiaitsenäiselle kehittäjälle.4
teuttamallaweb-pohjaisenTuntilistat.fi ajan- ja tehtävienseurantapalvelun mobiilisovellukset Android-, iOS- jaWindows Phone 7 -alustoille. Työ aloitettiin luomalla yleiskuva ohjelmistoalustojenominaispiirteistä ja siitä mitä kehittäminen niillä vaatii. Tämän jälkeen kullakin alustallatoteutettiin oma versio Tuntilistat.fi-mobiilisovelluksesta ja julkaistiin se kyseisen alustanjakelukanavassa.Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa merkittävimmät eroavaisuudet ja ominaispiirteetkehitystyössä eri alustoilla ja sovellusten julkaisussa niiden keskitetyissä jakelukanavissa.Huomataanko esimerkki sovelluksena toteutettavan Tuntilistat.fi-sovelluksen julkaisussa jakehityksessä eroja jakelukanavien välillä? Asettaako joku jakelukanava tai alusta erityisiärajoitteita julkaisulle? Mitä seikkoja itsenäisen kehittäjän tulee huomioida eri alustojensovellusten kehityksessä ja jakelussa?Työ on rajattu käsittelemään kolmen suosituimman ohjelmistoalustan jakelukanavaa:Applen App Storea, Googlen Google Playta ja Microsoftin Windows Phone Marketplacea[2]. App Store ja Windows Phone Marketplace ovat alustojensa ainoat jakelukanavat.Google Play ei ole alustansa ainoa jakelukanava, mutta se on selkeästi suosituin Androidsovellusten jakelukanava.Ohjelmistoalustojen teknisessä tarkastelussa työ on rajattu käsittelemään kunkin alustanvirallisesti tukemia ohjelmointikieliä ja tekniikoita. Työssä ei oteta kantaa nkehityksen(engl.crossplatformdevelopment) mahdollistaviin työkaluihin, kuten Corona SDK (Software DevelopmentKit) , Flash CS5 ja PhoneGap.1.3 Työn viayleisesti.Luvussakuvaillaanjakelukanavien toimintaa, historiaa ja kehitystä, jakelukanavien ominaispiirteitä, sekäluodaan katsaus jakelukanavista aiemmin tehtyyn tutkimukseen. Luku 3 esitteleeohjelmistoalustat ja niiden kehitystyökalut. Luku on jaettu alustakohtaisiin alilukuihin javiimeisessä aliluvussa esitellään alustojen merkittävimmät eroavaisuudet.5
Luku 4 kuvaa kunkin jakelukanavan kehitys- ja julkaisuprosessin, ja niiden väliset erot.Luvussa 5 esitellään jakelukanavissa julkaistavien sovellusten hallinnointisivut, elimillaista lisätietoa sovelluksista on mahdollista antaa julkaisun tueksi, sekä mitä tietoasovelluksesta on saatavilla kehittäjälle.Luku 6 esittelee tutkimuksen käytännön osuuden. Siinä esitellään Tuntilistat.fi-palvelu,sekä diplomityössä toteutetut mobiilisovellukset. Luvussa esitellään myös sovelluksenjulkaisu kussakin jakelukanavassa, julkaisussa havaitut erot, sekä muutamia julkaisunjälkeisiä havaintoja.Luku 7 esittelee ja arvioi diplomityön tulokset. Luvussa 8 esitellään työn yhteenveto jaideoita mahdollisista jatkotutkimuskohteista.6
2YLEISTÄ JAKELUKANAVISTAAiemmin älypuhelimen omistaja tyytyi pääasiallisesti puhelimen mukana tulleisiinohjelmiin. Nyt suuri osa käyttäjistä haluaa, että kolmansien osapuolien tekemien ohjelmiensaatavuus on hyvä ja niiden asentaminen on vaivatonta. [3]Keskitetyistä jakelukanavista puhutaan myös usein kauppapaikkoina, sillä ne toimivatmaksullisten sovellusten myyntikanavina loppukäyttäjälle. Toimintamalli on kaikillaalustoilla sama. Palveluntarjoajat Apple, Google ja Microsoft tarjoavat ja ylläpitävätjakelukanavaa, sekä määrittelevät niiden käyttöehdot. Jakelukanavien ylläpito ja kehitysrahoitetaan kehittäjiltä vaadittavilla kehityslisensseillä, jotka kehittäjien on ostettava omiensovellusten julkaisun mahdollistamiseksi. Tämän lisäksi jakelukanavien omistajat ottavatmaksullisten sovellusten myynnistä prosentuaalisen korvauksen. Diplomityön tekohetkellätoukokuussa 2012 korvausten prosentuaalinen jako on kaikissa jakelukanavissa sama.Myydyn sovelluksen hinnasta 70% menee sovelluksen kehittäjälle ja 30% jakelukanavanylläpitäjälle [4, 5, 6]. Jaosta on muodostunut alan standardi, eikä kukaan ole lähtenytkilpailemaan sillä toistaiseksi.Uudet jakelukanavat tarjoavat itsenäisten ohjelmistokehittäjien ja ohjelmistoyritystensovelluksille saman näkyvyyden. Yksi keskitetty jakelukanava tarjoaa kehittäjille moniauusia mahdollisuuksia, mutta tuo myös mukanaan uusia haasteita. Itsenäisellä kehittäjälläei aiemmin ole ollut mahdollisuutta jaella ohjelmaansa yhtä näkyvästi. Tähän tilaisuuteenon moni kehittäjä tarttunut, ja jakelukanavassa olevien sovellusten suuri määrä tekee sieltäerottumisen ja oman sovelluksen esille saamisen vaikeaksi. rosessiaseuraavanlaisesti.Prosessilla tarkoitetaan koko ketjua, jossa kehittäjä kehittää sovelluksen ja julkaisee senjakelukanavassa. Tämän jälkeen käyttäjä ostaa sovelluksen ja asentaa sen päätelaitteeseen.[7] Prosessin päävaiheet ovat esitelty kuvassa 1.7
Kuva 1. Mobiilisovellusten jakeluprosessi Holzer ja Ondrus [7].Jakelukanavaa hallinnoiva taho toimii rajapintana kehittäjän ja sovelluksen loppukäyttäjänvälillä, aiemmin tämä rooli oli suurilta osin teleoperaattoreiden vastuulla.Holzer ja Ondrus käyttävät Eric S. Raymondin määrittelemiä katedraali- ja basaarimallejajaotellessaan ohjelmistoalustat suljettuihin ja avoimiin teknologioihin.Suljetussa katedraalimallissa ohjelmistoalustan tarjoaja tekee kaikki strategiset päätöksetyksin liittyen ohjelmistoalustan tulevaisuuteen. Tässä mallissa alustan tarjoajan pitääluonnollisesti palkata ohjelmistokehittäjät alustan kehittämiseen, eikä kehittäjäyhteisöjävoida hyödyntää apuna. [7]Avoimessa basaarimallissa ohjelmistoalustan tarjoaja antaa kehittäjille pääsyn kaikkiinkehitysalustan ominaisuuksiin ja lähdekoodeihin. Avoimella lähdekoodilla pyritäänluomaan kehittäjäyhteisö, joka auttaa alustan kehityksessä. [7]Tämän jaottelun mukaisesti diplomityön käsittelemistä ohjelmistoalustoista Androidperustuu basaarimalliin, ja iOS sekä Windows Phone 7 perustuvat katedraalimalliin.Keskitetyssä jakelukanavamallissa sovellusten jakeluun tarjotaan vain yksi reitti, jonkakautta kaikki sovellukset julkaistaan ja jaellaan. Keskitetyn jakelukanavan etuina ovatmuun muassa loppukäyttäjän sovellusten löytämisen ja lataamisen helppous, sekäkehittäjien sovellusten myymisen ja jakelun helpottaminen keskittämällä toiminta yhteenpisteeseen. Keskitetyt jakelukanavat keräävät kehittäjät ja loppukäyttäjän kaikki samaanpaikkaan. [7]8
Keskittämättömissä jakelukanavissa kehittäjät voivat vapaasti jaella sovelluksiaanvalitsemassaan jakelukanavassa. Tämä malli poistaa kaikki keskitetyn mallin oppukäyttäjänkokonaiskuvanmuodostamista ohjelmistoalustalle tarjolla olevista sovelluksista. Keskittämätön mallipoistaa ohjelmistoalustan tarjoajan velvoitteen tarjota ja ylläpitää jakelukanavaa.Ideologian suljettujen ja avointen järjestelmien suhteen heijastuu myös jakelukanaviin.App Store ja Windows Phone Marketplace ovat alustojensa ainoat jakelukanavat, toisinsanoen laitteisiin ei ole mahdollista asentaa sovelluksia mitään muuta kautta. Androideroaa kahdesta kilpailijastaan mahdollistamalla myös muita vaihtoehtoja sovellustenlevittämiseen. Googlen Play, entiseltä nimeltään Android Market tarjoaa keskitetynjakelukanavan, ja on suosituin jakelukanava Android-sovelluksille, mutta se ei ole Androidkäyttäjien ainoa mahdollisuus sovellusten lataamiseen. Osa Android-laitevalmistajista jasisällöntarjoajista tarjoaa omia jakelukanaviaan. Tämän lisäksi Android-sovellusten jakeluaei ole rajoitettu millään tavalla, vaan kehittäjillä on mahdollisuus jaella sovelluksiaan myösesimerkiksi omien kotisivujensa kautta. Diplomityö on kuitenkin rajattu käsittelemäänAndroid-alustan osalta vain Googlen tarjoamaan keskitettyä jakelukanavaa, eli GooglePlayta.2.1 Jakelukanavien historia ja kehitysTutkimuksen kohteena olleista keskitetyistä jakelukanavista ensimmäisenä markkinoilleehti Applen App Store. Se avattiin heinäkuun yhdestoista päivä vuonna 2008. App Storeaei siis ollut olemassa ensimmäisen iPhonen julkaisun aikana, joka esiteltiin tammikuussavuonna 2007 ja julkaistiin myyntiin saman vuoden kesäkuussa. [3]Ennen virallisen App Storen avaamista kysyntä kolmansien osapuolien kehittämillesovelluksille oli kova ja aktiivinen homebrew-yhteisö onnistui takaisinmallintamaan (engl.reverse engineering) iPhonen-ohjelmiston ja purkamaan siihen omia sovelluksia. Näidensovellusten asentaminen vaati iPhonen ohjelmiston murtamista (engl. jailbreak). Yhteisöonnistui tekemään sovelluksia ilman Applen hyväksyntää ja ilman minkäänlaistadokumentaatiota. Monet näistä sovelluksista olivat hyvin viimeisteltyjä ja muistuttivatpaljon nykyisin virallisesti App Storesta saavilla olevia sovelluksia. Tämän operaation9
vaativuus antoi viitteitä sovellusten kysynnän ja kehittäjien mielenkiinnon suuruudestaalustaa kohtaan. Vuoden 2007 lokakuussa epävirallisten sovellusten ja niiden jakelukanavatoimineen Cydia-nimisen kauppapaikan suosio oli niin suuri, että Apple julkisti aikeensakehittää ja esitellä virallinen jakelukanava ja kehitystyökalut iOS-alustalleen. Virallisetkehitystyökalut oli ladattavissa maaliskuussa 2008. [3]Applen App Store avattiin heinäkuussa 2008 ja siellä oli 550 sovellusta ladattavissa.Sovellusten ja latausten määrä lähti nopeasti jyrkkään nousuun. Kolme päivää julkaisunjälkeen sovellusten määrä oli 800 ja latausten määrä oli jo 10 miljoonaa. Huhtikuussa 2009Apple ilmoitti App Storen latausten ylittäneen miljardin rajan. Samalla sovellustenkokonaismäärä oli kasvanut 35 000 kappaleeseen. [8] Maaliskuussa 2012 sovellustenmäärä on 585 000 ja latausten määrä on ylittänyt 25 miljardia. [9]Google julkaisi oman jakelukanavansa Android Marketin elokuussa 2008, ja se avattiinkäyttäjille saman vuoden lokakuussa. Android Marketissa oli aluksi mahdollisuus jakaavain ilmaisia sovelluksia, ja tuki maksullisille sovelluksille tuli vuonna 2009 alueittain.Amerikkalaiset ja Iso-Britannialaiset kehittäjät saivat mahdollisen maksullisten sovellustenjakeluun helmikuussa, ja 29 muuta maata syyskuussa. Vuonna 2012 ilmaiset sovelluksetovat saatavilla kaikissa maissa ja maksulliset 129 maassa. Google teki jakelukanavalleenuudelleen brändäyksen maaliskuussa vuonna 2012, jolloin sen nimeksi muutettiin GooglePlay. [10]Windows Phone Marketplace ehti markkinoille viimeisenä ja avattiin lokakuussa 2010.Kesäkuussa 2012 Microsoft tiedotti Windows Phone Marketplacen ylittäneen 100 000sovelluksen rajan [11]. Syyskuussa 2012 Microsoft muutti Windows Phone Marketplacennimen Windows Phone Storeksi.2.2 Jakelukanavien ominaispiirteitäSelkeä ominaispiirre diplomityön käsittelemissä keskitetyissä jakelukanavissa on jaeltaviensovellusten alhainen hinta ja kokonaan ilmaisten sovellusten suuri määrä. App Storessailmaisten sovellusten osuus elokuussa 2012 oli hieman alle 50% [9]. Google Playssailmaisten sovellusten määrä on vieläkin korkeampi, 74% [12]. Windows Phone10
Marketplace asettuu näiden kahden välimaastoon ja siellä ilmaisia sovelluksia on 66%[13].Suosituin hinta maksulliselle sovellukselle on App Storessa ja Windows PhoneMarketplacessa 0,99 /0,79 . App Storen maksullisista sovelluksista lähes 50% onhinnoiteltu 0,99 -kategoriaan. Windows Phone Marketplacella dollarin kategoriaan menee61% maksullisista sovelluksista. Google Playssa maksullisista sovelluksista 33% maksaa0,99 . Suosituin maksullisten sovellusten hintakategoria Google Playssa on 1-2,5 , johonmenee 40% maksullisista Android-sovelluksista. [9,11,12] Yleisesti ottaen käyttäjät ovatsiis tottuneet mobiilimarkkinoilla hyvin edullisiin, tai jopa ilmaisiin sovelluksiin.Alhaiset hinnat tarkoittavat luonnollisesti sitä, että sovellusten myyntimäärien tulee ollatodella suuria kehityskulujen kattamiseksi ja varsinaisen taloudellisen kannattavuudensaavuttamiseksi. Tämä piirre ajaa myös sovelluksien yksinkertaistamiseen. Sovellustentoiminta on usein hyvin kohdennettua ja suunniteltu täyttämään yhtä selkeää tarvetta.Alhaisten hintojen tavoittelu on turhauttanut monia kehittäjiä. Menestyneen iOSsovelluksen Twittereficin tehnyt Graig Hockenberry kommentoi turhautumistaan seikkaan,että monien kehittäjien hienot ja monimutkaisemmat sovellusideat jäävät toteuttamattakokonaan, sillä myyntiä ja latauksia saavat vain 0,99 hintaiset sovellukset [3].2.3 Aiemmat tutkimukset jakelukanavistaKeskitetyt jakelukanavat mobiilialalla ovat melko uusi ilmiö. Tutkimusta näistä niinkutsutuista kauppapaikoista ja niiden vaikutuksesta markkinoihin on kuitenkin jossainmäärin tehty.Yamakami tutki mobiilikauppapaikkojen syntyyn ja menestykseen vaikuttaneita tekijöitä.Tekijät jaettiin kolmeen ryhmään: teknologisiin, taloudellisiin ja hyväksyntään.Teknologisesti vaikuttavia tekijöitä ovat ohjelmistoalustalle tarjottavat kehitystyökalut,jotka helpottavat sovellusten tekemistä, kehittäjille tarjottava tekninen tuki muun muassalaadukkaan dokumentaation muodossa, sekä laitekannan samankaltaisuus, joka omaltaosaltaan yksinkertaistaa sovelluskehitystä. Taloudellisesti vaikuttavia tekijöitä onlaitteiden, eli loppukäyttäjien suuri määrä, sekä maksullisista sovelluksista laskuttamisen11
helppous. Kolmantena ryhmänä olevalla hyväksynnällä tarkoitetaan käyttäjien valmiuttamaksaa ladattavista sovelluksista. Yamakami tutkii myös mobiiliteollisuuden siirtymistämuutaman sisällöntarjoajan suljetusta mallista avoimempaan malliin, jossa sovelluksia onkäytännössä kaikkien mahdollista kehittää ja julkaista. Suljettuun malliin ajaneita tekijöitäolivat erityisesti laiterajoitteet, laitekannan hajanaisuus ja nopeat suuret muutoksetlaitteissa. [1]Yoon, Yoo ja Choi tutkivat sovelluksen kehittäjän ja jakelukanavan hallitsijan välillätapahtuvaa voitonjakoa mobiilisovellustalouden nousua selittävänä tekijänä. Keskitettyjenjakelukanavien avulla sovellukset saadaan jaeltua suoraan loppukäyttäjille, jolloinperinteisestä jakeluketjusta saadaan tiputettua yksi väliporras pois. Myynnin perusteellatehtävä voitonjako on turvallinen ja reiluksi koettu vaihtoehto molemmille osapuolille.Voitonjaon nähdään myös kasvattaneen tarjottavien sovellusten määrää sekä laatua. Työssäselvitettiin myös optimaalista voitonjakoa sovelluksen kehittäjän ja jakelukanavanhallitsijan välillä. Applen markkinoille tuomaa 70%-30% voitonjakoa kehittäjän jajakelukanavan haltijan välillä pidettiin molemmille osapuolille kannattavana ja sopivanamallina. [14]Copeland tutki kauppapaikkojen roolia ystävänä ja vihollisena teleoperaattoreille.Kauppapaikkojen yleistyminen on muokannut ihmisten tottumuksia puhelimen valinnassa.Nyt monelle on tärkein kriteeri sovellukset joita laitteelle on saatavilla. Operaattoreillehaitallisena tekijänä on kilpailijoiden tuonti kotiin, esimerkiksi Skypen ja muiden Voiceover IP (VOIP) –palveluiden muodossa, jotka luonnollisesti vähentävät ihmistenperinteisen puheluiden soittamista. Operaattoreiden toisistaan erottuminen tulee myösentistä vaikeammaksi, sillä samat sovellukset ovat saatavilla kaikilla. Hyväksi asiaksioperaattorit mieltävät käyttäjien valmiuden maksaa sovelluksista, vaikkakin hinnatkauppapaikoilla ovatkin melko edullisia. Samoin sovellusten monipuolistuminen jasaatavilla olevien sovellusten määrän kasvaminen on hyvä asia. Ihmiset käyttävätoperaattoreiden verkkoja dataliikenteessä entistä runsaammin. [15]Kimbler tutki teleoperaattoreiden mahdollisuutta kasvattaa tulostaan kauppapaikkojenavulla hyödyntäen jo olemassa olevia jakelukanavia, kuten App Storea tai vaihtoehtoisesti12
luomalla omia kauppapaikkoja. Operaattorit sijoittavat uusien ja entistä nopeampienverkkojen rakentamiseen suuria rahasummia, joten niillä on luonnollinen halu päästäosalliseksi mobiilimarkkinoiden muutokseen. Kimbler ei kuitenkaan näe, että operaattoritvoisivat hyödyntää nykyisiä jakelukanavia lisätulojen lähteenä. Toisaalta täysin uudenoman jakelukanavan luominen on myös hyvin vaikeaa. Se vaatisi todella suuriapanostuksia. Markkinoilla erottuminen, sekä kehittäjien ja käyttäjien mukaan saaminenriittävissä määrissä on hyvin vaikeaa. Operaattoreiden paras mahdollisuus hyötyämobiilimarkkinoiden muutoksista on myydä käyttäjille uudempia puhelimia ja kattavampiadataliikennesopimuksia. [16]13
3OHJELMISTOALUSTOJEN JA KEHITYSTYÖKALUJENESITTELYTKehittäminen Android-, iOS- ja Windows Phone -alustoilla on hyvin erilaista.Ohjelmointikielet, kirjastot sekä työkalut eroavat kaikki merkittävästi toisistaan.Seuraavassa luodaan alustakohtainen katsaus ohjelmistoalustoihin, sovellusten rakenteisiinja kehitystyökaluihin.Kaikki kolme kehitysalustaa tarjoavat kehitystyökalut (engl. SDK Software DevelopmentKit) kehittäjille ilmaiseksi. Microsoft tarjoaa kehitystyökalunsa Windows Vista- jaWindows 7 -käyttöjärjestelmiin. Applen kehitystyökalut toimivat Applen OS X a, vaan ne ovat tarjolla niin Windows-, OS X- kuin Linuxympäristöihin.Kehitystyökalut sisältävät ohjelmointiympäristön (engl. IDE Integrated insekätarvittavatohjelmistokirjastotsovellusten toteuttamiseen ja kääntämiseen.3.1 AndroidAndroid on Open Handset Alliancen kehittämä käyttöjärjestelmä mobiililaitteille. OpenHandset Alliance perustettiin vuonna 2007 kehittämään ja edistämään avoimia standardejamobiililaitteille. Liittoumaa perustamassa oli 34 laite-, ohjelmisto- ja televiestintäyritystä.Google johtaa liittoumaa, ja antoi sen pohjaksi vuonna 2005 Android inc.iltä ostamansaAndroid-käyttöjärjestelmän. [17]Android alustan jatkokehitys ja ylläpito vastuu on Android Open Source Projectilla(AOSP). Android-lähdekoodi on julkaistu vapaaseen jakeluun Apache Software 2.0lisenssillä, joten se on julkisesti saatavilla. [18]3.1.1 Android-ohjelmistoalustaAndroid on ohjelmistopino (engl. software stack), joka koostuu Linux-ytimestä (engl.kernel) ja joukosta C/C -ohjelmistokirjastoista. Linux-ydin tarjoaa järjestelmän14
kriittisimmät toiminnot, kuten tietoturvan (engl. security), muistinhallinnan, prosessienhallinnan, verkkoliikennearkkitehtuurin ja ajurimallin. Ydin toimii abstraktiona raudan jamuun ohjelmistoarkkitehtuurin välillä. Ohjelmistokirjastoihin pääsyn tarjoaa ApplicationFramework -kerros, joka tarjoaa palvelut ja rajapinnat varsinaiselle sovelluskerrokselle.Sovelluskerroksella toimivat Android-käyttöjärjestelmän mukana tulevat sovellukset,kuten selain ja puhelinmuistio, laitevalmistajan tarjoamat ohjelmat, sekä muut jälkikäteenlaitteeseen asennettavat eri kanavista saatavat ohjelmat. [10]Kuva 2. Android-arkkitehtuuri [10].Android-runtime koostuu ydinkirjastoista (engl. core libraries) ja Dalvik-virtuaalikoneesta.Ydinkirjastot ovat suurilta osin samat kuin Java-ohjelmointikielessä, ja lisänä on joukkoAndroidin omia ydinkirjastoja.Dalvik tarjoaa Android-ohjelmille suoritusympäristön.Jokainen Android-ohjelma suoritetaan erillisessä prosessissa, jossa on oma ilmentymä(engl. instance) Dalvikista. Dalvik on suunniteltu niin, että Android-laite pystyysuorittamaan useaa virtuaalikonetta samanaikaisesti. [10]Androidin ydin, ohjelmakirjastot ja virtuaalikone ovat toteutettu C- ja C -kielillä.15
Varsinaiset Android-ohjelmat on kirjoitettu Java-ohjelmointikielellä. [10]3.1.2 Ohjelmointikieli ja Android-sovelluksen rakenneAndroid-kehityksessä ohjelmointikielenä on Java. Javassa kaikkea kohdellaan kuin neolisivat olioita, vaikka muutoksen kohteena oleva tunnistin (engl. identifier) onkin viittaus.Java peittää tämän eron kielen käyttäjältä. Tämä yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa kielensyntaksia. Javassa ohjelmoija varaa muistia, muttei koskaan vapauta sitä. Muistin hallintaon automatisoitu ja vapautuksesta vastaa roskien keruu (engl. garbage collection). [19]Android-sovellus koostuu Android Manifest -tiedostosta, sovelluskomponente
Marketplace, Android, iOS, Windows Phone Keywords: centralized distribution channel, App Store, Google Play, Windows Phone Marketplace, Android, iOS, Windows Phone Diplomityössä tutkitaan mobiilisovellusten keskitettyjä jakelukanavia. Nämä uudet jakelukanavat ovat mahdollistaneet sovellusten uuden tyylisen ja helpon jakelun. Työssä
